Mikä ilmastoannos?

Nosta Ilmastoannokset ruokalistalle!

Ilmastoannos-merkki auttaa tunnistamaan ruoka-annokset, jotka ovat keskimääräistä parempia ilmastolle. Merkin voi saada annos, jonka raaka-aineiden yhteenlaskettu hiilijalanjälki on enintään 1,0 kg CO2e, eli alle nykyisen keskiarvon Suomessa.

Kampanjan aikana ravintoloiden käyttöön tarjotaan Clonetin ilmastoannoslaskuri, jonka lisäksi Unileverin hiilijalanjälkilaskuri on vapaasti käytettävissä. Jamixin asiakkaat voivat olla mukana hyödyntäen palvelun hiiljalanjälkilaskuria.

Merkin ottaminen käyttöön ravintolassa

1. Ilmoittaudu mukaan

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.

2. Selvitä ilmastovaikutus

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.

3. Toteuta kampanja

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.

4. Seuraa ja anna palautetta

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.

Merkin ottaminen käyttöön ravintolassa

(tässä vanha ohje – kirjoitetaan parempi!)

Rekisteröidy merkin käyttäjäksi tällä lomakkeella. Lomakkeella annetuista tiedoista ovat ravintolan nimi ja www-osoite julkisia, jotta esimerkiksi Ilmastoannoksia esiin tuovat verkkopalvelut pystyvät tarkistamaan ravintolan oikeuden käyttää merkintää.
Lomakkeen lähetettyäsi pääset lataamaan merkin eri tiedostomuodoissa sekä graafisen ohjeen, jossa kerrotaan, miten merkki sijoitetaan printti- ja digimateriaaleihin. Graafinen ohje on saatavilla myös www.ilmastoannos.fi -sivuilla.
Selvitä ravintola-annosten raaka-aineiden hiilijanjäljet jollain sopivalla laskurilla (lista mahdollisista laskureista ohjeissa).
Annokset, joiden raaka-aineiden yhteenlaskettu hiilijalanjälki on enintään 1,0 kg CO2e, voi merkitä Ilmastoannos-merkillä.
Merkkaa ravintolasi ilmastoannokset ruokalistaan tai lounaslistaan ohjeiden mukaan.
Seuraa asiakkaiden kiinnostusta ja anna palautetta Mission Zero Foodprint -hankkeelle!

Kysymyksiä ruoan hiilijalanjäljestä

Mikä kasvattaa ruokailun hiilijalanjälkeä?

Leijonanosa ruokailun ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta syntyy lihasta (37 %) ja maitotuotteista (36 %). Lihan kulutuksen vähentäminen ja kasvisruoan lisääminen ovat avainasemassa länsimaisen ruokavalion ilmastovaikutuksen pienentämisessä, ja näillä on myös hyviä terveysvaikutuksia.

Kuinka suuri ruoan hiilijalanjälki suomalaisilla on keskimäärin?

Keskivertosuomalaisen ruoan hiilijalanjälki on noin 1,75 tonnia CO2e vuodessa, eli vajaat viisi kiloa CO2e päivässä.1 Samansuuruinen ilmastoa lämmittävä vaikutus syntyy esimerkiksi 35 km automatkasta tai sähkösaunan lämmittämisestä.

Pitääkö kaikkien nyt sitten ryhtyä vegaaneiksi?

Sekaruokavalion ilmastovaikutusta voi pienentää 30-40 %, kun muuttaa ruokavaliotaan ravitsemussuositukset täyttäväksi ja kasvisvoittoisemmaksi. Tärkeää on korkeapäästöisen elintarvikkeiden, kuten lihan ja maitotuotteiden määrän vähentäminen ruokavaliosta keskimäärin. Kaikkien ei tarvitse ryhtyä vegaaneiksi. Kokonaisuus ratkaisee.

Kuinka paljon ruokailun hiilijalanjäljen pitäisi pienentyä, jotta sillä olisi vaikutusta ilmastoon?

Pitkällä tähtäimellä ruokailun hiilijalanjäljen tulee pienentyä noin 60%. Annoksen raaka-aineille tämä antaa 0,4–0,6 kg CO2e “hiilikiintiön”. Ilmastoannos-merkin kriteerejä tiukennetaan pilottivaiheen jälkeen vaiheittain, kunnes tavoitteeseen päästään.

Onko laskelmissa huomioitu ruoanvalmistukseen käytetyn energian tai kuljetusten päästöt?

Jotta merkintä olisi vertailukelpoinen eri ravintoloiden välillä, raja-arvoon ei sisälly kaikkia annosten valmistamiseen liittyviä päästölähteitä. Laskennasta on jätetty toistaiseksi pois esim. ruoan valmistuksen ja säilytyksen energiankulutus, sekä jätehuollon ja kuljetusten päästöt. Myöskään juomia, leipää, lisäkesalaattia tai kahvia ei lasketa mukaan, ainoastaan itse annos.